keskiviikko 26. heinäkuuta 2017

Äitiysloma

Blogin kirjoittaminen on nyt kesällä jäänyt aika vaisuksi kun lapset ovat kotona ja tietysti kesällä on ohjelmaa aika paljon. Lähitulevaisuudessakaan en lupaa tiheää päivitystahtia!

Olen nyt virallisesti äitiyslomalla. Teen kuitenkin jonkun verran töitä kotoa käsin. Minulla on useita asiakkaita joille teen ohjelmia. Eniten teen juoksuohjelmia eri tasoisille kuntoililjoille. Teen ohjelmia heille ja olemme yhteydessä sähköpostitse ja puhelimitse. Teen myös erilaisia lihaskunto- ja ravintoohjelmia. Monia kiinnostaa nyt ohjelmat joita voidaan tehdä kotona oman kehon painolla tai niillä painoilla mitä kotoa sattuu löytymään. Teen myös ravintoon liittyviä ohjelmia joista tavallisin on ravinto analyysi missä asiakas pitää ruokapäiväkirjaa ja käydään sitä sitten läpi yhdessä ja tehdään muutoksia ja pidetään sitten uudestaan päiväkirjaa. Kaikki ohjelmat ja valmennukset ovat täysin räätälöityjä ja henkilökohtaisia. Olkaa yhteydessä jos haluatte valmennusta. Sähköpostini on ptstina@gmail.com

Saatan synnyttää tässä joku päivä, joten jos en heti vastaa niin kyse voi olla siitä :) 

Nyt raskausviikkoja on 36+2. Olen edelleen käynyt lenkillä ja salilla ja yllättäen pystyn vielä juoksemaankin vaikka luulin että tässä raskaudessa se jäisi loppuvaiheessa. Olen viime viikolla tehnyt kaksi noin 8km lenkkiä josta juoksin suurimman osan. Noh, aikaa kului melkein tunti tähän matkaan mutta kuitenkin.  Salillakin pystyn vielä tekemään hyviä treenejä ja luulen jopa että lihaskuntoni on parantunut raskausaikana kun olen käynyt enemmän salilla. Aikaisemminhan treenaaminen keskittyi enemään kestävyysharjoitteluun. Salilla juoksen usein matolla alkuun ja loppuun, ja usein myös kävelen matolla ylämäkeen. Laitan kunnon kulman juoksumattoon ja kävelen reippaasti. Siinä syke nousee jopa paremmin kun kevyessä hölkässä (joka on ainoa vaihtoehto) ja kävely tuntuu paremmalta. Myös crossari tuntuu paremmalta kun juoksu. Yritän aina ennen saliharjoittelua tehdä aerobista noin 30 - 45min jotta kestävyyskunto pysyisi hyvänä. Olen jokaisessa raskaudessa nauttinut näistä saliharjoituksista erityisen paljon. Ehkä raskaus tuo rentoutta kun annan lupaa hellittää jos tuntuu pahalta ja voin tehdä enemmän sitä mitä haluan enkä noudattaa tiettyä ohjelmaa. Tietysti salilla käyminen on myös se ainoa hetki "omaa aikaa" päivässä. Lapsiparkki kuntosalilla on kyllä paras keksintä ikinä! 







tiistai 20. kesäkuuta 2017

Ruokaa

En tiedä onko muilla sama ongelma, mutta minä mietin välillä pääni puhki mitä syötäisiin. Mikä olisi terveellistä ja hyvää (sekä aikuisten että lasten mielestä) ja suhteellisen helppotekoista. Meillä aamu- ilta- ja välipalat sujuvat hyvin. Ne sisältävät aina puuroa, marjoja/hedelmiä ja täysjyväleipää. Teen myös usein marjoista pirtelöä. Emme käytä sokeroituja jogurtteja ja muroja.

Ongelma on pääruoka... Liian usein syödään valmisruokia. Meillä Saarioisten makaronilaatikko ja maksalaatikko on lasten suurinta herkkua ja uppoaa paremmin kuin itsetehty makaronilaatikko.. Yritän kuitenkin valmisruokien kanssa tarjota jotakin vihanneksia (porkkanaa, parsakaalia, tomaattia) ja välillä täydennän esimerkiksi keitetyillä kananmunilla tai raejuustolla. Ajattelen että näin kokonaisuus on hieman parempi.

Tässä on kuitenkin yksi tosi hyvä ohje jonka sain siskoltani. Ohje on Samasta padasta- kirjasta. Tähän kirjaan kannattaa muuten tutustua. Ihania ja helppoja sekä terveellisiä ohjeita joita voi antaa jo vauvallekin ja joihin aikuisille ja isommille lapsille lisätään vauvalta kiellettyjä juttuja erikseen. Eli kaikki voivat syödä samasta padasta.  Kannattaa muuten käydä katsomassa: http://www.samastapadasta.fi/

Tätä kannattaa ehdottomasti kokeilla. Meidän lapset söi sitä ja se maistui hyvin aikuisellekin!

Kurkumakukkakaalia ja kvinoaa
4 annosta
valmistusaika 25 min
  • 1 iso kukkakaali (1 kg)
  • 3 valkosipulinkynttä
  • ¾ dl rypsiöljyä
  • 2½ tl kurkumaa
  • 2 tlk kikherneitä
  • (10–15 taatelia)
  • 1 dl paloiteltuja cashewpähkinöitä
  • ¾–1 tl suolaa
  • 1 viipaloitu tuore chili tai 1 tl chilihiutaleita
Lisäksi:
  • 3 dl kvinoaa
  • 1 ruukku korianteria
Tahinijogurtti:
  • 3 dl turkkilaista jogurttia
  • ½ dl tahinitahnaa
  • 1 rkl sitruunan mehua
 Yhdistä tahinijogurtin ainekset, anna tekeytyä jääkaapissa. (Voit tarjota ruuan myös pelkän turkkilaisen jogurtin kanssa.)
 Laita 6 dl vettä kattilaan kiehumaan. Huuhtele kvinoa siivilässä kuumalla vedellä ja keitä 15 minuuttia ilman kantta.
 Pilko kukkakaali. Hienonna valkosipuli. Kuumenna öljy paistinpannussa. Lisää kukkakaali, valkosipuli ja kurkuma ja paista 5 minuuttia. Huuhtele kikherneet ja lisää pannuun. Paloittele taatelit joukkoon, jos haluat käyttää niitä.
 Siirrä viidennes kukkakaaliseoksesta pieneen kattilaan vauvalle. Lisää tilkka vettä ja hauduta kannen alla noin 10 minuuttia. Hienonna tai soseuta vauvan annos halutessasi.
 Rouhi pähkinät isoon pannuun. (Voit lisätä niitä halutessasi myös vauvalle aivan pieneksi hienonnettuina.) Lisää suola ja chili paistinpannuun ja paista kukkakaali kypsäksi ja rapeaksi. Tarjoa isoille lapsille ja aikuisille kvinoan, korianterin ja tahinijogurtin kanssa.

perjantai 9. kesäkuuta 2017

Liikuntaa raskaana

Minulla on nyt tämä viides (!) raskaus edennyt viikolle 30.
Olen onnekas kun pystyn edelleen lenkkeilemään, uimaan ja käymään kuntosalilla. Mitään isompia vaivoja ei ole vielä ollut. Väsymystä, vähän turvotusta ja supistelua kylläkin, mutta ei mitään sen kummempaa. Meidän vanhin poika käy nyt uimakoulua ja olen pari kertaa uimakoulun ajan uinut itsekin. Uiminen tuntuu hyvältä, iso maha ja kömpelö, raskas olo häviää uima-altaassa. Juoksu ei tunnu enää hyvältä, juoksen noin 5-10km lenkkejä, jos sitä nyt voi juoksuksi kutsua. Kävelen myös välillä ja 10km menee reippaasti yli tunti aikaa :) Kuntosalilla olen koko raskausajan pyrkinyt käymään 2x/viikko ja lisäksi olen noin 1x/viikko jumpannut kotona pihalla.  Haluan olla mahdollisimman hyvässä kunnossa kun vauva syntyy jotta jaksan arkea ja jotta paluu hyvään kuntoon ei veisi paljon aikaa.


MIKSI liikkua:

  • Hallittu painonnousu raskausaikana
  • Helpompi saavuttaa normaali paino raskauden jälkeen
  • Pienentynyt risksi alapään vaurioihin synnytyksen yhteydessä
  • Pienentynyt riski sairastua raskausajan diabetekseen 
  • Pienentynyt riski kohonneeseen verenpaineeseen
  • Pienentynyt riski selkävaivoihin raskausaikana
  • Pienentynyt riski virtsankarkailuun raskausaikana ja sen jälkeen
  • Suurentunut mahdollisuus synnytykseen ilman komplikaatioita
  • Positiivisia vaikutuksia mielialaan ja sekä henkiseen että fyysiseen jaksamiseen


MITEN liikkua:
  • Jatka liikuntaa kuten ennenkin. Raskausaikana voit myös kohottaa kuntoasi! 
  • Ensimmäisen kolmanneksen aikana voit harjoitella normaalisti oman jaksamisen mukaan. 
  • Toisen ja kolmannen kolmanneksen aikana vältä vatsalihasliikkeitä suorille vatsalihaksille, sekä   liikkeitä missä lantioon kohdistuu paljon painetta.
  • Kuntosalilla suosi liikkeitä missä lantioon/vatsaan ei kohdistu liikaa painetta. Tämän voi välttää tekemällä liikkeitä istuen. Esim. hauiskääntö ja pystypunnerrus voi tehdä penkillä istuen selkä tuettuna. Myös kyykyssä jossa paino on hartioilla painetta kohdistuu lantioon, joten tee mieluummin jalkaprässiä laitteessa tai kyykkyjä ilman painoa. 
  • Voit nostaa sykettä reippaastikin hetkellisesti, mutta palauta syke välillä. Maitohappojen vaikutuksista sikiöön ei ole tutkimustietoa (tietääkseni vielä) joten sen takia suositellaan pysytellä 70% sykealueella maksimisykkeestä. 
  • Vältä lajeja joissa voit kaatua tai saada iskuja vatsan alueelle (esim. kontaktilajit).
  • Kuuntele omaa kehoasi, se kyllä kertoo milloin pitää hellittää. Uskalla silloin lopettaa ja jatka seuraavalla kerralla.
  • Jos sinulla on korkea verenpaine, vältä salilla isoilla painoilla tehtäviä liikkeitä missä joudut ponnistamaan. 
  • Viimeisen kolmanneksen aikana pienennä tai älä ainakaan lisää painoja salilla vaan lisää mieluummin toistoja.
  • Tärkein harjoitus raskausaikana on lantionpohjan lihasten harjoittelu! 
  • Juo treenin aikana riittävästi. Raskaana ollessa tarvitset enemmän nestettä. Vesi riittää jos olet syönyt hyvin. Muista myös syödä treenin jälkeen mahdollisimman nopeasti niin vältyt heikotukselta ja pahalta ololta. 
Jos jokin askarruttaa kannattaa otta yhteyttä aiheeseen perehtyneeseen personal traineriin tai fysioterapeuttiin. Minuunkin saa olla yhteydessä jos haluat henkilökohtaista ohjausta tai esimerkiksi saliohjelman raskauden ajaksi: ptstin@gmail.comr

Aikasemmin olen kirjoittanut aiheesta täällä: http://stinahaikka.blogspot.fi/2012/08/raskaus-ja-liikunta.html

tiistai 16. toukokuuta 2017

Terveellinen ruokavalio

Viimeisimmässä juoksija-lehdessä (4/2017) oli niin hyvä juttu, etten malta olla kirjoittamatta siitä. Juttu oli tehty ennen kaikkea Mikael Fogelholmista joka on ravitsemustieteen professori Helsingin yliopistossa ja yksi suomen tunnetuimpia ravitsemustieteilijöitä. Lisäksi hän on juossut mm maratonin aikaan 2.24 ja kilpakuntoilee monipuolisesti edelleen.

Syömisestä on tehty nykyään niin monimutkaista vaikka se ei sitä tarvitse olla. Fogelholmin mukaan terveellisen ruokavalion peruspilarit ovat: vihannekset, hedelmät, marjat, juurekset, palkokasvit, täysjyvävilja, öljyt ja kala. Maitotuotteita maltillisesti. Lihaa ei välttämättä tarvitse, mutta kohtuullinen käyttö ei ole haitaksi.  Lisäksi hän korostaa hyvää ruokailurytmiä: syö kun on ruoka aika - älä syö kun ei ole ruoka-aika. Ruokailut toistuvat 3-6h välein.

Lisäksi vaaleaa viljaa ja kovaa rasvaa tulee karttaa. Voista ei edelleenkään löydy tieteellisesti perusteltua hyötyä, joten sen käyttöä ei voi terveysperusteisesti suosia.

Viralliset ravitsemussuositukset ovat tehty koko kansaa ajatellen, mutta niitä vastaan kuitenkin hyökätään koko ajan. Fogelholm on julkisesti ihmetellyt sitä intoa ja jopa huuhaata, millä monet tuomitsevat tieteellisesti perusteltuja suosituksia. "Kun olisi palattu keskiajalle, jolloin uskottiin erilaisiin shamaaneihin!" Esimerkiksi karppausbuumia hän pitää käsittämättömänä. Ei ole tieteellisiä perusteita hyljeksiä viljaa. Vilja aiheuttaa terveysongelmia noin yhdelle prosentille väestöstä.

Pt- työssäni kohtaan jatkuvasti asiakkaita joilla on "omat systeeminsä" ruokavalion suhteen. Se tarkoittaa usein esim viljojen, maidon, hiilareiden tai jonkin muun ruokaaineen karttamista. Se saattaa myös sisältää mitä ihmeellisimpiä dieettejä ja menetelmiä. Näitä ihmisiä on erittäin vaikea auttaa, enkä itse asiassa pysty siihen. Useimmiten heillä on niin vahva usko siihen omaan tekemiseen että eipä siinä auta mitään sanoa. Yleensä en puutu näiden ihmisten ruokavalioon (ainakaan heti) vaan keskitytään muihin asioihin. Virallisia ravitsemussuosituksia on erittäin vaikea "myydä". En oikein ymmärrä miksi. Jotenkin halutaan tehdä syömisestä ja ravintoasioista monimutkaisia ja hallita elämää niiden kautta.

Lisäksi lisäravinteiden syöminen on harvoin perusteltua lisääntyneen liikunnan takia. Naisten kohdalla jos on kuukautishäiriöitä kannattaa syödä kalciumia ja D-vitamiinia. Lisäksi naisten tulisi seurata rauta-arvojaan. D-vitamiinen lisätarve ei johdu urheilusta, vaan pimeästä vuodenajasta.

Artikkelista löytyy myös seuraava lause: "Oman lukunsa urheiluravinnosta puhuttaessa ovat personal trainerit. Äänekkäimmät heistä julistautuvat lyhyen liikunnanohjauskoulutuksen jälkeen myös ravintoasiantuntijoiksi ja haastavat vuosikymmenten ravitsemusteiteen"

Itse ajattelen että pystyn kyllä auttamaan kuntoilijaa syömään terveellisemmin. Paljonhan on kysye siitä että kannustaa oikeaan suuntaan ja keskustelee asiakkaan kanssa miten muutoksia tehdään ja millä tavalla hän itse pystyy tekemään muutoksia ravintoasioissa. Suurin osa asiakkaista kyllä tietää miten pitäisi syödä ja tietää omat heikkoudet. Minä PT:nä autan ja tuen lähinnä asiakasta näissä asioissa. Jos asiakkaalla on isompia haasteita ja esim allergioita ja rajoituksia tai tiettyyn urheilulajiin liittyviä monimutkaisempia ruokavalioita niin en tietenkään puutu niihin. Pt:nä on tärkeä tietää omat rajansa.

Tiedän että tästä asiasta on monia mielipiteitä, mutta mielestäni on erittäin tärkeää muistuttaa näistä tieteellisistä faktoista. Ihminen on tietenkin kokonaisuus ja jos joku sanoo että hän voi paremmin jos ei syö jotain tiettyä ruoka-ainetta, niin en tietenkään mene sanomaan vastaan. Silti tieteelliset tulokset ovat ne mitä ovat, ja tutkimusta tehdään jatkuvasti jotta saisimme lisää tietoa ja sitä mukaan myös ravitsemussuosituksia muokataan.


keskiviikko 3. toukokuuta 2017

Lasten liikunta

Omien lasteni myötä olen yhä enemmän kiinnostunut lasten liikunnasta. Suositusten mukaan pienten lasten (5- 8-vuotiaiden) pitäisi liikkua vähintään 3h/päivä. Tämä 3h tulisi joka ikinen päivä sisältää myös vauhdikasta liikkumista: juoksua, kiipeilyä jne. Samalla tiedetään että tämän ikäiset lapset viettävät 6-9h valveillaolo ajastaan fyysisesti passiivisina. Tämä 3h päivässä on siis minimi, edellytys sille että lasten kehitys tapahtuu normaalisti. Tämä 3h on lasten oikeus, mutta meidän vanhempien on pidettävä huolta että se toteutuu.

Uusissa lasten liikuntasuosituksissa jotka julkaistiin syksyllä 2016, kehoitetaan tinkimään liiasta varoittelusta, kielloista ja rajoituksista. Itse olen antanut ja annan lasten kiivetä puihin sekä puistojen telineisiin (en kyllä käsitä miksi jotkut vanhemmat tulevat puistoon ja kieltävät lapsia kiipeämästä telineisiin!). Välillä olen kokenut että joudun perustelemaan muille vanhemmille miksi meidän lapset kiipeävät puissa. Todella monet kieltävät sen lapsiltaan. Minä kyllä ajattelen että lapsi oppii omat rajansa. Annan myös tehdä voltteja trampoliinilla, laskea mäessä, kiipeillä ja temppuilla telineissä jne. Välillä tulee jotain kolhuja, mutta uskon että nekin opettavat rajoja. Yritän etten kiellä jotain vain kieltämisen takia.


"Pienen lapsen silmissä hänen oma elinpiirinsä on täynnä liikunnallisen tekemisen mahdollisuuksia: puita joihin voi kiivetä, penkkejä joilta hyppiä, kenttiä joilla pelata ja metsiä joissa seikkailla. Sääkslahti pitää hyvin tärkeänä, että aikuiset ymmärtävät tämän, eivätkä  liiallista varovaisuuttaan rajoita ja kiellä lapsia tekemästä asioita, jotka ovat lapsen hyvinvoinnin ja kehityksen kannalta tärkeitä." - Anneli Sääkslahti, Jyväskylän yliopiston dosentti ja tutkija.

Tämä artikkeli kannattaa lukea, ja siellä on myös laskuri josta voi tarkistaa liikkuuko omat lapset riittävästi. http://www.hs.fi/urheilu/art-2000002919722.html

Lasten riittävä liikunta vaatii meiltä vanhemmilta paljon. On mentävä ulos heidän kanssaan tai muulla tavalla osallistuttava. On pakko nähdä vaivaa ja näyttää esimerkkiä. Ja sehän tässä taitaa olla se vaikein juttu. Onhan se helpompaa antaa pelata tai katsoa lasten ohjelmaa. 3h päivässä on paljon ja vaikka toivon mukaan osa liikkumisesta, ja suositusten mukaan yhä isompi osa liikunnasta tapahtuu varhaiskasvatuksessa ja koulussa, niin silti se vaatii meiltä paljon.

Lisäksi huomioitavaa on se, että vaikka lasten järjestetty liikunta on lisääntynyt, niin pelkästään se ei riitä. Yleensä liikuntaharrastukset kestävät 45min ja jos harrastukseen viedään ja haetaan autolla se on auttamatta liian vähän.. Meidän paikallinen hiihtokoulu oli iloinen poikkeus. Pienillekin (alkaen n. 5v) hiihtokoulu kesti syksystä lähtien 90min ja järjestettiin 2x/viikko. Siinä oltiin ymmärretty se, että
 lapset tarvitsevat määrällisesti paljon liikuntaa. Ja he kyllä jaksavat jos toiminta on järkevästi
suunniteltu.

Onneksi kevät on täällä ja on niin paljon helpompaa ja mukavampaa ulkoilla lasten kanssa!


Olettehan muuten nähneet tämän videon!



keskiviikko 12. huhtikuuta 2017

Perheenäidin (tai isän) liikunta

Todella usein kuulen äideltä kommentia että ei ehditä liikkumaan. En halua ollenkaan vähätellä ajatusta enkä ajatella että olisin parempi kuin muut. En todellakaan. Tiedän tasan tarkkaan että se on lähes mahdotonta. Haluan silti kertoa miten minä teen. Olen kolmen lapsen äiti, ja mieheni on viikot toisella paikkakunnalla. Silti treenaan useita kertoja viikossa. Korostan kuitenkin etten kilpaile, eikä minulla ole kilpailullisia tavoitteita. Tavoitteet ovat omassa hyvinvoinnissa ja jaksamisessa. Rehellisesti sanottuna en usko että olisin jaksanut tätä arkea jos minulla olisi huono kestävyys- ja lihaskunto tai merkittävää ylipainoa. Oman kunnon ja terveyden hoitaminen vaatii kuitenkin priorisointia ja tiedän että tässä monet priorisoivat toisin. Ajatellaan että käytetään mielummin aika lasten kanssa ja sitäkään en vähättele. Itse olen paljon kotona ja lapset pääosin kotihoidossa, joten minulla jää silti paljon aikaa lapsille. Tilanne on tietenkin toinen jos käy töissä kokopäiväisesti. Ajattelen että kun minä voin hyvin niin jaksan paremmin lasteni kanssa. Tässä on asioita miten me olemme priorisoineet.

1. Meillä on aina ollut juoksuvaunut kovassa käytössä. Meillä on tällä hetkellä Chariot cx2 rattaat johon menee kaksi lasta ja sen saa myös pyörän perään. Vien tällä Lottaa kerhoon (3km yksi suunta) kaksi kertaa viikossa. Jos Iisak (nuorempi) jaksaa niin tehdään kotiin mennessä pieni lisälenkki. Näin meillä tulee ainakin 6km näille päiville. Yritän myös kävellä neuvolaan, kirjastoon, kauppaan... mahdollisimman moneen paikkaan vaunuilla. Nyt keväällä pyöräilemme. Lisäksi meiltä löytyy ahkio ja kantorinkka.


Jos ei tässä vanhempi saa liikuntaa niin ei sitten missään


Koko perhe lenkillä
Tässä tein muistaakseni mäkivetoja kun pienet nukahtivat

2. Välineet kotona. Meillä on juoksumatto, irtopainoja, penkki, kahvakuulia, jumppapallo, gymstick... meillä voi tehdä hyvän treenin illalla kun lapset nukkuvat, tai kun nuorin nukkuu päiväunia. Nyt keväällä ja kesällä on tosi kiva tehdä jumppaa ulkona. Lapset voivat leikkiä pihalla.

3. Jäsenyys salille missä on lapsiparkki. Käyn Elixiassa salilla pari kertaa viikossa. Siellä pienet voivat olla lapsiparkissa sen aikaa kun käyn salilla. Tämä on ollut todella hyvä ratkaisu meillä. Vielä jos molemmilla vanhemmilla on jäsenyys, voidaan tehdä treeni samaan aikaan ja säästetään aikaa.

4. Lastenhoitoapua. Olen pyytänyt ja ottanut vastaan lastenhoitoapua ja käynyt silloin sekä lenkillä että salilla. Välillä on kiva päästä lenkille/salille ihan yksin eikä tarvitse raahata eväitä ja vaippoja mukana.

5. Liikuntaa lasten kanssa. Me käydään usein retkellä lasten kanssa. Meillä on lastenkantorinkka jossa nuorin voi istua. Metsässä ja luonnossa tulee luonnollista liikuntaa ja raitista ilmaa kaikille. Me syödään myös usein eväitä ulkona. On kiva kun esim iltapala on syöty ulkona (ei murusia, siivoamista) ja voidaan mennä suoraan hampaidenpesuun ja nukkumaan.

6. Hyödynnetään matkat. Aika usein jompikumpi meistä vanhemmista juoksee tai pyöräilee jonkun matkan tai osan matkasta. Esimerkiksi jos menemme mökille, toinen hyppää kyydistä loppumatkasta ja juoksee.

7. Jumppaohjelmat netistä. Tämä on vielä minulla vaiheessa. Elixialla on online-training mahdollisuus, eli jumppia voi katsoa netin kautta ja jumpata kotona. En ole oiken päässyt vauhtiin tässä, vaatii vielä totuttelua. Haluaisin löytää hyvän pilates ohjelman jota voisi tehdä kotona illalla kun lapset nukkuvat. Onko joku löytänyt? Ohjelmiahan löytyy vaikka kuinka paljon netistä, osa on maksullisia ja osa ilmaisia.

Minkälaisia vinkkejä muilla on päästä liikkumaan?



tiistai 11. huhtikuuta 2017

Kuulumisisa 2017!

Monet ovat pyytäneet minua jatkamaan blogin kirjoittamista, joten ajattelin kirjoitella.  Mietin pitkään pitäisikö minun vaihtaa kokonaan blogin nimeä ja aloittaa alusta, mutta jatketaan tällä kertaa tästä.

Meidän perhe ei asu enään Lapissa. Muutimme takaisin Pirkanmaalle kesällä 2015. Meille on siunaantunut kolmas poikalapsi ja tällä hetkellä odotan neljättä vauvaa jonka on tarkoitus syntyä elokuussa. Työtä ja vilskettä siis riittää. Teen pt-töitä ja nettivalmennuksia sen minkä ehdin. Jos kaipaat kesäkuntoon niin ota yhteyttä: ptstina@gmail.com. Erityisesti raskausaikainen sekä synnytyksen jälkeinen liikunta ovat viime vuosina kiinnostanut minua paljon, ja haluaisin tulevaisuudessa jakaa sitä tietoa mitä minulle on kertynyt. Tietenkin juoksuvalmennus, juoksukoulut ja kaikki yksilöasiakkaat ovat edelleen iso osa minun työtäni. Minun face book sivuilla on myös tietoa mitä tällä hetkellä tapahtuu (personal trainer stina haikka).

Ajattelin tänne jatkossa kirjoitella arkisia juttuja lähinnä lapsiperheen arjesta sekä tietoa ja asiaa liikunnasta ja terveydestä. Kertokaa myös mistä haluaisitte lukea. Pysykää mukana!